Historia – Antiikkiverstas

Historia

Rautakautinen markkinapaikka

Rikalanmäki toimi jo kivikaudella liikkuvien metsästäjien leiripaikkana suurten vesistöjen äärellä. Rikalanmäki sekä viereinen Linnavuori olivat alkujaan rannikon saaria, joista merenpinnan laskettua kehittyi sijainniltaan oiva vartio- ja markkinapaikka Halikonjoen suulle. Viikinkiajalla viikingit ja myöhemmin rannikkoreittejä seuranneet gotlantilaiset kauppiaat alkoivat käydä kauppaa alueella.

Rautakaudella Rikalanmäestä eli Rikalasta oli jo kehittynyt merkittävä kauppa- ja markkinapaikka, jossa rannikon vesireitit yhdistyivät syvälle Hämeeseen kulkeviin kauppateihin. Vauras Rikalan kylä, läheisille mäille levittäytynyt rautakautinen asutus ja maanviljely sekä aluetta vartioinut linnavuori lienevätkin kirvoittaneet tarinoita muinaisesta ”Rikalan kaupungista”. Kauppateiden luomat yhteydet ulottuivat Rikalasta läpi Euroopan aina Arabiaan saakka.

Rikalan kukoistusaika oli 1000-1100-luvuilla. Perimätiedon mukaan Birger-jaarlin ristiretki Suomeen alkoi maihinnousulla juuri  Rikalaan. 1200-luvun kuluessa valtasuhteet muuttuivat kruunun ja kristinuskon laajentaessa otettaan Suomen alueesta; Turusta muodostui valtakunnan keskus ja Rikalan seudulla kruunulle alisteiset kartanot alkoivat edustaa paikallista mahtia kyläpäälliköiden sijaan.

Rikalanmäki arkeologisena kohteena

Ensimmäiset muinaisesineet Rikalanmäeltä löydettiin 1860-luvulla hevostallia – nykyistä päärakennusta – rakennettaessa. Laajempien tutkimusten ja kaivausten kohteeksi alue kuitenkin pääsi vasta 1950-luvulla. Tällöin löydettiin lukuisia viitteitä ja esineitä rautakauden vilkkaasta elämästä sekä mäellä sijaitseva merovingiaikainen polttokenttäkalmisto, josta tutkittiin noin 50 hautaa, löytäen mm. aseita, henkilökohtaisia esineitä ja rahoja. Merkittävimpiä arkeologisia löydöksiä Rikalanmäeltä ovat Gicelin-miekka sekä ns. Halikon käädyt.

Alueen historiaan ja kaivauksiin voi nykyään tutustua opastetulla muinaispolulla.